Tuesday, May 30, 2006

Juoppo huomaa vanhenevansa

Juoppo istuu baarissa, aaah!

Juoppo alkaa humaltua koko ajan enemmän, aaah!

Juoppo vetää käteen pöydän alla ja kirjoittaa samalla välillä blogiaan, aaah!

Juoppo katselee baarissa istuvia parikymppisia opiskelijaneitoja ja toivoo olevansa vuosikymmenen nuorempi, aaaah!

Juoppo näkee ikkunan takana kulkevia nelitoistavuotiaita tyttöjä ja vetää käteensä entistä raivokkaammin, aaaah!

Juopolta tulee kohta, aaaah!

Juoppo on ihan vitun kännissä ja spermat lensi lattialle 13-14-vuotiaan tytön persettä kyylätessä, aaaah!

Kohta Juoppo menee iskemään itseään kymmenen vuotta nuorempaa opiskelijatyttöä, aaaah!

Juopolla on vielä kohtalaisen hyvä ulkonäkö, aaaah!

Viiden vuoden päästä Juoppo ei saa enää ketää, yyyyh!

Siksi Juoppo nauttii tänään nuorista likoista, aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaahhhhhhhhhhh!!!!!!!!!

Viiden tunnin kuluttua juopolla ei enää seiso, yöööööööööööööööörrrggghhhh!

Saturday, May 13, 2006

Spermaa rantahiekassa

Toissa yön juoppo nukkui puistossa. Neljännen peräkkäisen ryyppypäivän iltana hän ei enää kyennyt valvomaan. Maailma muuttui utuiseksi, salmiakkikoskenkorvaa sisältävä pullo tipahti hänen kädestään, silmät menivät kiinni.

Aamulla juoppo heräsi penkin vierestä. Jos hän olisi uskonnollinen ihminen, hän saattaisi pitää jonkin jumalan ihmeenä, että hänen viinapullonsa oli yhä tallella. Se makasi maassa oletettavasti siinä kohdassa, johon se juopon kädestä oli pudonnut edellisiltana. Eikä kukaan ollut koskenut siihen. Se lämmitti juopon mieltä enemmän kuin mikään pitkään aikaan.

Puisto alkoi jo täyttyä ihmisistä. Nuoria pareja aamukävelyllä. Lapsiperheitä. Porukoita heittelemässä frisbeetä. Pari viime aikoina tutuksi tullutta pummia raahautui juopon viereen penkille.

Miehet eivät puhuneet juuri mitään. Juopon salmiakkikoskenkorva kiersi huulilta huulille sanattomasta sopimuksesta. Samoin tekivät muiden jaloviina- ja koskenkorvapullot. Tupakoitiin.

Kun aikaa oli vierähtänyt tarpeeksi, juoppo nousi ja lähti. Huikkasi mennessään uusille ystävilleen. Jos juopposeurueiden jäseniä nyt ystäviksi voi kutsua - elämästään vieraantuneita ihmisiä, jotka ovat ajautuneet yhteen törmättyään toisiinsa sillä väistämättömällä elämän reunalla, johon kaikki juopot ajautuvat ennen pitkää.

Juoppo käveli rannalle. Tänään oli tuulinen ja pilvinen päivä, joka ei houkutellut uimareita. Ranta oli autio, olihan vesikin vielä kylmää. Juoppo meni istumaan rannan tuntumaan. Tässä oli hyvä. Laukussa oli vielä juomista hyväksi toviksi. Vähitellen hän humaltui.

Juoppo alkoi runkata. Hän masturboi nykyään pakkomielteisesti, pienimmästäkin impulssista. Täällä ei olisi ketään näkemässä. Juoppoa väsytti, mutta hän jatkoi yhä runkkaamistaan.

Seuraavaksi juoppo havahtui siihen, että aurinko paistoi hänen kasvoihinsa. Hän oli nukahtanut. Löysä kalu oli kädessä, housut auki. Jonkin matkan päässä rannalla istui kaksi nuorta miestä, jotka virnuilivat juopon suuntaan.

Ensimmäisen kerran pitkään aikaan juoppoa hävetti. Hän survoi kaluaan housuihinsa nolostuneena ja nosti pullon jälleen huulilleen. Nuoret miehet lähtivät kävelemään hänen suuntaansa, ja häntä pelotti hieman. Tuleeko turpaan?

- Taisit nukahtaa runkulle? toinen nuorista miehistä, tuskin poikaa vanhempi, virnistää.

Juoppo ei sano mitään. Juo vain.

- Saadaanks me katsoa kun sä runkkaat? toinen miehistä sanoo, tämä on arviolta parikymppinen.

Juoppo ei ylläty. Häntä on vaikea yllättää enää, kaiken nähnyt, kaiken kokenut. Umpiperverssi tietää, että samanlaisia on maailma täynnä.

-Mikäs siinä. Jos mä saan katsoa kun te teette samaa, juoppo sanoo ja ottaa huikan viinapullostaan.

Vanhempi miehistä kaivaa kalun esiin, se seisoo jo puoliksi. Nuorempi seuraa perässä, hänen erektionsa on kokonainen. Juoppo tekee perässä. Ja niin kolme miestä vetää käteen toistensa katsellessa.

Muutaman minuutin vallitsee hiljaisuus ja kuuluu vain kolmen kyrvän edestakaisesta hinkkaamisesta syntyvä litinä, ja intensiivinen ähinä. Yhtäkkiä vanhempi miehistä astuu lähemmäs istuvaa juoppoa, ähkäisee lujaa ja laukaisee lastinsa tämän naamaan. Juoppo ei hätkähdä, jatkaa vain omaa suoritustaan.

-Tuleeko sultakin kohta, juoppo kysyy pojalta, joka saattaa olla iältään yhtä hyvin 14 kuin 18.

Nuorempi mies astuu juopon naaman eteen, juoppo avaa suunsa, poika laukeaa sinne. Samalla hetkellä myös juoppo purkautuu rantahiekalle.

Miehet lähtevät pois. Juoppo juo pullonsa tyhjäksi ja lähtee etsimään toista ryyppypaikkaa.

Wednesday, April 26, 2006

Juopon paluu

Kuinka monta viikkoa, kuukautta on kulunut? Juoppo ei muista.

Juopon vaimo jätti. Rakastajattaret häipyivät. Töistä hän sai potkut. Ystävät katosivat.

Mutta hänellä on viinansa. Ikuinen, rakas viinansa. Ja irstautensa. Yhdessä nämä asiat ovat valmiit yhteen viimeiseen huuruiseen ja rivoon amok-juoksuun.

Juoppo on viimeiset epämääräisen ajankulun ajat juonut, juonut, juonut ja juonut. Seksiä ja muuta rivoilua hän ei ole jaksanut edes ajatella. Ennen eilistä.

Juoppo tunsi kyrpänsä pamahtavan kovaksi ensimmäistä kertoja viikkoihin. Tämä tapahtui junassa, matkalla reissulta toisella puolella Suomea asuvan ryyppykaverin luota. Mies ei edes yrittänyt hillitä itseään, vaan veti kalun esiin ja veti käteen. Innokkaasti. Brutaalisti. Rivosti. Nopeasti. Edessä istui kaksi teinityttöä, arviolta 14-vuotiaita. Muita ei vaunussa ollut. Mies työnsi keuhkoista alkoholinhuurujaan tyttöjen takana ja vemputti limaista, likaista, rumaa, suurta kaluaan rivakasti. Tytöt eivät kertaakaan huomanneet juopon irstasta tuijotusta.

Lopulta juoppo purkautui toisen tytön selkänojaa vasten. Spermaa pulppusi hirvittävät määrät selkänojaan ja lattialle. Juoppo hymyili, survoi kalun housuihinsa, sulki vetoketjun ja kaivoi laukustaan uuden kaljan.

Saturday, February 11, 2006

Epämääräinen päivä, epämääräinen aika

Juoppo huomasi tänään, että hänen partansa on kasvanut tuuheaksi ja rumaksi. Hän yritti muistaa, koska olisi ajanut sen edellisen kerran, mutta ei ollut enää edes varma, oliko hänellä sileää leukaa ollutkaan sitten lapsuuden.

Vaimo ei ole palannut, mutta huonekaluja ja tavaroita on kadonnut vähä vähältä. Juoppo ei tiedä miten tai miksi. Eilen hän joi kaikki viinat, jotka asunnostaan löysi ja runkkasi katsellen bukkake-pornoa, jossa kymmenen miestä roiski spermojaan hennon, pikkutytön oloisen japanilaisnaisen kasvoille. Hän sammui vatsa spermaisena ja repeatilla oleva pornopätkä pyörien. Juoppo oli laittanut äänet niin kovalle kuin ne sai, jotta naapurit kuulisivat, millaista irstautta mies harjoittaa.

Iltapäivällä hän heräsi tunteeseen, joka saattoi olla jokin sydänkohtausta lähentelevä tila. Hän muisti hetkeksi bloginsa.

Friday, January 27, 2006

Viisi päivää mustaa aukkoa

Mies on jo seonnut päivissä. Ryyppyputki on jatkunut liian pitkään. Hän on pyörinyt yli kaksi viikkoa outojen retkueiden seurassa. Hän ei muista puolienkaan nimiä, eikä oikeastaan edes sitä, missä kaikkialla on käynyt. Viimeisten viiden päivän kohdalla on täydellinen musta aukko, josta hän ei muista mitään.

Hän tietää vain heränneensä sängyssään paskat housuissa ja yllään oksennusta, joka kaikesta päätellen ei ollut hänen omaansa. Kolhuja, ruhjeita, mustelmia, haavoja joka puolella kehoa.

Hän on pysytellyt tämän päivän selvin päin. Ryyppyputken alusta hän muistaa jotain epämääräisiä irstailuja, mutta ei voi olla varma, mitkä niistä ovat totta, mitkä jonkun muun tekemiä ja mitkä vain sairasta kuvitelmaa.

Hän muistaa runkanneensa strippariluolassa ja lentäneensä ulos. Hän muistaa paljastaneensa itsensä naisille puistossa. Hän muistaa silitelleensä jonkun pahaa-aavistamattoman koiran ulkoiluttajan lemmikkiä ja ajatellen samalla, millaista olisi nussia sekä koiraa että tämän omistajaa yhtä aikaa.

Hän muistaa nussineensa vaimoaan peräaukkoon ilman liukuvoidetta ja huutaneensa jotain tyyliin "raiskaan sut huorrrraaaahhhh!". Mutta tapahtuiko se todella, ja jos tapahtui - oliko hänen vihaisen panonsa kohde todella vaimo, vai kenties joku hänen muista vakipanoistaan?

Vaimoa ei kuitenkaan tällä hetkellä näy. Mies ei tiedä, missä vaimo on.

Mies odottaa. Olon paranemista. Vaimon soittoa. Muistin palautumista.

Odottaa.

Wednesday, January 11, 2006

Päivä 24 - öinen vierailu pyykkituvassa

Mies on järkyttävässä humalassa. Hän kulkee kaupungin sivukatua yöllä hieman kumarassa, ottaen tukea seinästä. Sylkivana valuu miehen suusta, silmät näkevät tuskin mitään. Välillä mies kopsahtaa polvilleen lumeen, kellahtaa kyljelleen muutamaksi minuutiksi. Nousee pystyyn, oksentaa kadulle. Sitten matka jatkuu.

Kylmä ulkoilma piristää hieman. Mies hieroo lunta kasvoihinsa, saa jälleen otetta itsestään ja maailmasta. Kävely alkaa sujua hieman paremmin, vaikka normaalien mittapuiden mukaan tämäkin vaappuminen kai näyttäisi kammottavalta, kuin mies olisi raahautumassa kuolemaan.

Mies pääsee kotiin, rämisee lattialle äänekkäästi päivän lehden päälle. Paiskaa oven kiinni takanaan jalallaan. Hän raahautuu keittiöön, nousee ylös. Jääkaapissa on siideriä, mies juo. Mies riisuu vähitellen takkinsa, ja saa jotenkin kenkänsäkin pois. Hän istuu hetken hengittelemässä, juo siideriään rauhallisesti ja hitaasti. Muutama lasillinen vettä piristää, juoppo alkaa jo ymmärtää maailmasta jotain.

Päästyään siiderinsä puoliväliin mies vetää jälleen jalkaansa kenkänsä. Hän ottaa kellarin ja kotioven avaimet, kömpii talonsa kellariin, kohti pesutupaa, jossa hän on öiseen aikaan ennenkin vieraillut.

Sisään päästyään hän menee kuivaushuoneeseen ja kiittää jälleen onneaan. Narulla roikkuu ihania, kiiltäviä ja miehen mieltä kiihottavia pikkuhousuja ja yhdet rintaliivit. Mies nappaa yhdet pöksyt, vetää kalun esiin, alkaa runkata pikkareihin. Hän haistelee rintaliivejä, eikä häntä haittaa, että ne tuoksuvat lähinnä pesuaineelle ja puhtaalle. Hän seisoo pyykkituvassa vetäen käteen jonkun pahaa-aavistamattoman naisen alusvaatteisiin. Lopulta hän laukeaa pöksyjen sisälle, ja ripustaa ne jälleen roikkumaan narulle, spermaisina. Häntä kiihottaa ajatus, että aamulla pöksyjen omistajatar löytää alusvaatteensa spermattuina.

Yleensä mies tarkistaa pyykkituvan varauslistasta pikkarirunkkujensa jälkeen, kuka asut saattaisi omistaa. Tällä kertaa hän on siihen liian humalassa. Hän kömpii yläkertaan housujensa vetoketjua kiinni vetäen. Pääsee kämppäänsä, raahautuu olohuoneen lattian paksulle villamatolle, ja nukahtaa, tai sammuu.

Saturday, January 07, 2006

Päivä 21 - liian kännissä

Tänään mies on niin kännissä, ettei pysty edes kirjoittamaan mitään järkevää blogiinsa. Nollaseiska Leijonaviinaa yksin tyhjään vatsaan saa tämän aikaiseksi.

Sen mies sentään teki, että runkkasi ja harrasti netti- ja puhelinseksiä vieraiden naisten kanssa kolmesti illan aikana viinaa juodessaan.

Ilmainen www-laskuri